Miettiessäni kotikyläni kansalaisia, persoonat muistuvat mieleen. Hämmästyksistä suurin oli koukkuselkäinen mies, joka asui lähellä kylän kauppoja pienessä töllissä. Nimeään en muista, mutta ihmettelimme miten hän näkee kulkea, kun katse on omiin polviin. Niin vain kulki, kunnes nukahti maiselta matkaltaan mökissään.