Pihapiiri oli ilman kaivoa vuosikymmenet. Kun se sitten varpututkaimen avulla paikkansa löysi, ehtyi vesi varsinkin talvella. Vettä haettiin kilometrin päästä töllin silloisia kulkuvälineitä käyttäen, yleensä pyörällä tai kelkalla kulkien. Juomavesi navettaan haettiin kylän halki liruvasta ojasta, joka sitten vuosikymmen lopulla lapiomiesten avulla levennettiin. Sinne oli matkaa monta sataa metriä. Usein lapsen kuljettama vesisaavi kulki suksen päällä työntäen. Lapsillahan nuo työt yleensä teetettiin.

Pyykkiä pestiin kololla. Lämpäre oli muodostunut hiekkaa ja soraa kaivaneiden jäljiltä. Nuotiopaikka, pata, pyykkilauta, saavi ja pyykkärit. Narut, joita oli vedetty puusta puuhun, hulmusivat kesäisin keitettyjä lakanoita ja muuta pyykkiä. Talvella pakkanen pani kankaat koppuroiksi. Pyykkikoneet vasta tekivät tuloaan, samoin oli jääkaappien laita. Maalla kylmätilana olivat lattian alle kaivetut kellarit ja varjoisat viileät ruoka-aitat.