Aitan ohella tienvarressa sijaitsevan männyn jälkeen oli puuliiteri. Sen tehtävä oli moninainen. Puiden säilytyksen ohella se toimi pyörävajana ja romuvarastona. Eräänä keväänä sinne tehtiin ensipeti possulle, jota sitten kesä lihotettiin. Pikkupossu järjesti yllätyksen ja karkasi. Sitä sitten pihapiirissä kilvan juostiin kiinni kunnes nassikka väsähti ja siirrettiin turvallisempaan säilöön.

Samaisen halkovajan orsi toimi syksyllä teurasortena, kun siaksi kasvanut possu kohtasi matkansa pään. Kotiteurastuksessa apua saatiin kyläläisiltä ja hyötykäyttöön otettiin kaikki mahdollinen.

Puuliiteri oli usein veljeni ja minun työpaikka. Vanhimpana lapsena osallistuminen kaikkien kotitöiden tekoon lankesi kuin luonnostaan. Puiden pilkkomista, veden kuskaamista kylän ojalta, lehmille lehtien riipimistä pajuista, lehmien paimentamista kesällä, leipätaikinan teossa avustamista, voin kirnuamista separoimalla, marjastamista jne. Tuohon aikaan opettelin myös kutomisen ja ollessani yhdeksän vuotias sisarukseni saivat joululahjaksi kutomani lapaset.