Kylässä oli seppä, jolta sai apua milloin missäkin asiassa. Omakohtaiseksi kokemuksesi muodostui vanhan polkupyörärämän rungon hitsaus. Seitsemän kahdeksan vuoden iässä opin ajamaan. Sitä edelsi sitkeä harjoittelu ja tasapainon etsintä pyörävanhuksella, jossa ei ollut kumeja. Pelkin vantein pientä töppyrää tieltä pihaan. Niin sitten erään kerran opin.

Myöhemmin äidin pyörällä sain käydä kaupassa. Aja varovasti -kehoitukset saatoivat matkaan ja liekö ollut riemua vai jännitystä, kun matkaani tein, ilman paitaa, pelkissä pikkupöksyissä. Äidin pyörässä oli takarenkaan molemmin puolin suojaverkot.

Ajomatkani päättyi kuitenkin surullisesti. Kaaduin Kivimaan kaupan lähellä rähmälleni tiehen ja nirhauduin verinaarmuille ja haavoille. Pyörä säilyi toki ehjänä, mutta kauppaostokset jäivät ostamatta.