Kaupunki. Muistan erästä kylän osaa tuolla nimellä. Sen loppupäässä kirkolle mennessä oikealla sijaitsi Tolosen Iitan ja kahden poikansa Urpon ja Taunon koti. Iita oli kylän hieroja, kuulemma kovanäppinen nainen, jonka käsittelyssä sulivat raavaammankin puurtajan lihaskovettumat.

Iita oli myös lapsenpäästäjä kun eräs siskoistani päätti syntyä kolmastoistapäivä joulukuuta. Tuo yö piirtyi muistiini, kuin myös aamu lähtiessäni kouluun ja lapasten ollessa kadoksissa jouduin lainaamaan äidin käsineitä.

Urpo ja Tauno olivat työmiehiä, joilla oli värikäs tausta. Myöhemmin 60-luvulla tiemme kohtasivat, kun he muuttivat samaan taloon erään Etelä-Suomessa olevan, historiallisen ja kovin dramaattisia vaiheita kokeneen kartanon maille. Sinne muutti Iitakin poikiensa perässä.