Koulureitti kulki usein naapurin Altin piha-alueen läpi Hautalan sivuitse peltojen halki Kivimaan kaupalle ja maantien yli koululle. Tuohon aikaan peltojen pientareilla olevat polut olivat luontevia reittejä. Maantietä kulkiessa kertyi enemmän matkaa ja siksi oikotiet olivat mieluisia vaikka matkaa koululle olikin vain kilometrin verran.

Muistilokeroita kaivellen kotoa lähtiessä kuljin pellon piennarta Altin pihapiiriin, jossa vasemalle jäi sauna, oikealla heidän kotitalonsa ja edelleen piharakennus vasemmalle, puutarhan läpi ojan ylittävälle sillalle, josta oikealle kääntyen, oli ensin vasemmalla kaivo, jonka muistan hyvin siksi että kerran koulusta palatessamme piti sinne heittää pari kiveä. Kuinka ollakaan talonisäntä Jussi oliki siellä puhdistustöissä ja antoi asiaankuuluvat kommentit.

Seuraavaksi tien varrella, joka vei taaksepäin katsoen Vaikonpään Jaakon tilalle ja eteenpäin katsoen Hautalaan, oli riihiä, latoja ja päärakennus pihapiireineen oikealla, vasemmalle jäi peltoa. Talon jälkeen oli portti ja edessä laiduntamiseen käytetyn alueen takana näkyi riihi. Sen editse kulki peltotie kyläojan yli kohti kauppoja. Peltotieltä tultaessa Kivimaan suuntaan kääntyessä oli melkein aina kostea paikka. Kauempana olivat osuuskaupan rakennukset. Näiden kahden kaupan välistä saavuttiin isolle tielle, jonka takana koulun piha jo näkyi. Kivimaan kaupan pihapiirissä oli tienvarressa kioskirakennus.

Kauppiaan tytär ja osuuskaupan myymälänhoitajan lapset olivat tuohon maailmanaikaan liki merkkihenkilöitä kylällä vanhempiensa ammattien vuoksi.